- väriä ei ole ilman valoa
- se on optista säteilyä, joka liikkuu ilmassa aaltoliikkeinä
- valoaallot ovat eripituisia
- jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituutensa
- näkyvää valoa lähinnä lyhytaaltoisempi säteily, ultraviolettisäteily
- lähinnä pitkäaaltoisempi infrapunasäteily- esimerkiksi hius saa värinsä sen mukaan, minkä pituisia valoaaltoja se pystyy heijastamaan itsestään pois (musta imee itseensä kaikki aallonpituuden, kun taas valkoinen heijastaa aallonpituudet pois)
spektri
- päivänvalon kirjo
- voi havaita esimerkiksi sateenkaaren nähdessä
- muodostuu kun antaa yhdensuuntaisten valonsäteiden kimpun kulkea prisman läpi
- pitkäaaltoisimmat punaiset valonsäteet taittuvat vähiten, violetin väriset lyhyimmät eniten (muut kirjovärit asettuvat niiden välille muuttuvana sävynauhana)
väri
- aisti havointo
- esimerkiksi esineen pinnasta heijastunut valo aiheuttaa silmän välityksellä ihmisen tajunnassaMitä on väriaisti?
- syntyy kun punaiset aallonpituudet kohtaavat silmän verkkokalvon
- kykyä tulkita eri aallonpituuksien aiheuttamat aistimuserot eri väreinä
- tappisoluissa oletetaan olevan kolmenlaista väriherkkää ainetta (tappisolut siirtävät väriaistimuksen aivoihin näköhermoa pitkin)
* yksi niistä herkkä puna-oranssille, toinen violetille ja kolmas turkoosinvihreälle (yleensä puhutaan punaisesta, sinisestä ja vihreästä, joka saattaa olla harhaanjohtavaa)
Mitä on värisokeus, millaisia muotoja sillä voi olla?
- silmän tappisolujen toimintahäiriö tai tiettyjen solutyyppien puuttumista
- perinnöllistä, ei parannettavissa
- värisokeutta esiintyy huomattavasti enemmän miehillä, silti naiset ovat kyseisten perintötekijöiden kantajia
- värisokeuden luonne ja haitta-aste riippuu täysin siitä, minkä väriärsytystyypin kohdalla toiminnan vajavuus on huomattavissa
- yleisin väriaistin häirio on puna-vihersokeus (perinnöllinen)
- väisokeutta voidaan testeta värinäkötesteillä
Määrittele
pigmentti
- värisävyä muodostava hienojakoinen jauhe
- ei liukene sideaineisiin, eikä liuotteisiin
väriaine
- väriä muodostava aine, joka voi olla joko liukeneva väriaine tai pigmentti
sävy
- kirjo- ja purppuraväreille ominainen värin ominaisuus
- riippuvainen silmän saaman energiasäteilyn valta-aallonpituudestavivahde
- pieni poikkeama nimeltä mainitusta väristä tai värisävystä ilmoitettuun suuntaan
- yleisesti puhuttaessa tarkoitetaan kaikkia lähtövärin vivahdemahdollisuuksia
Määrittele hiusväreissä
kylmät värit
- värejä, jotka voi aiheuttaa kylmän tuntemuksen- neutraalihalkaisijan puolittamaan väriympyrän kylmään puoliskoon luukuvat
- sinisen, vihreän ja violetin vivahteet
- värit, jotka aiheuttaa lämpimän tuntemuksen
- neutraalihalkaisijan puolittaman väriympyrän lämpimään puoliskoon kuuluvat- punaisen, oranssin ja keltaisen vivahteet
pastellivärit
- erittäin valkopitoinen väri
- mustuudesta täysin vapaa
murretut värit
- syntyy kun sekoittaa puhtaaseen väriin vastaväriä tai mustaa väriä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti