Ihon rakenne ja tehtävä

Ihon rakenne

Iho on meidän suurin elin, jolla on useita tehtäviä ja paljon toimintamekanismejä. Iho muun muassa toimii esteenä suojatakseen kehoa, säätelee elintoimintoja, sekä eritystä. Se myös tuottaa ja erittää hikeä ja talia, korjaa vaurioita. Lisäksi iho vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa ihoon kohdistuvista rasitteista. Iho kohtaa joka päivä erilaisia rasitteita, mutta terveen ihon eri kerrokset ovat kehittyneet  toimimaan näitä rasitteita vastaan. Iho on noin 1-4 mm paksuista, riippuen alueesta ja koostuu kolmesta eri kerroksesta: epidermiksestä, dermiksestä, sekä subkutiksesta.

   Epidermiksen paksuus on 0,05-0,2 mm ja on ihon päälimmäinen kerros, joka koostuu useammasta pienemmästä kerroksesta. Se ei sisällä ollenkaan veri- tai imusuonia. Epidermis uusiutuu 3-4 viikon välein tyvikerroksen solujen noustua pintaan, sekä hilseiltyä pois. Epidermiksen kerroksia on :

1. Sarveissolukerros (marraskesi)
2. Jyväissolukeros
3. Okasolukerros
4. Tyvisolukerros

   Dermis (verinahka) on paksuudeltaan  0,5-2 mm olevaa sidekudosta, joka koostuu elastiinista ja kollageenistä. Kollageeni on venyvää proteiinia, joka on rakenneaineena ja antaa sitten iholle mekaanista tulea. Myös elastiini on proteiinia, joka antaa iholle joustavan ominaisuuden. Toisinkuin epidermikses, dermis sisältää paljon veri- ja imusuonia, joiden kautta iho saa ravintoaineensa Dermiksessä on myös hermojen lisäksi karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia.

   Subkutiksen  paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä, sillä se on pelkkää ihonalaista rasvakudosta. Subkutis liittää ihon pintakerrokset kudoksiin, lihaksiin, rusktoihin, luihin ja toimii myös rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle. 

Kuvat otettu suoraan Taina Luoman ja Marjo Oksmannin Hiukset kirjasta, 

joka toimii meillä oppikirjana.

Ihon tehtävä

Ihon pH on 4,5-5,5. Happamuu ssyntyy hiestä, ihosolujen eritteistä ja talin rasvahapoista. Kyseistä ihon pintaa kutsutaan happokelmuksi (normaaliflooraksi), jossa elää suojaavia mikrobeja. Epidermiksen tehtävä on suojata elimistöä mikrobiologisesti, kemiallisesti, fyysikaalisesti ja mekaanisesti. Dermis puolestaan on vesivarastona, antaa mekaanista suojaa. Subkutis pehmentää iskuja, toimii rasvavarastona, sekä lämpöeristeenä. Ihon ikääntyessä tämän toiminto hidastuu ja tottakai ihon rakkennekin muuttuu samalla. Kaikki solujen uusiutuimiset ja hien eritys hidastuu , puolostuskyky heikkenee ja lämpösäätely, sekä tuntoaistit häiriintyvät.

Kuva on samasta kirjasta kuin aikaisemmatkin. Laatu on vähän huono, mutta kyllä siitä selvän saa.